Debian does not impose hardware requirements beyond the requirements of the Linux or kFreeBSD kernel and the GNU tool-sets. Therefore, any architecture or platform to which the Linux or kFreeBSD kernel, libc, gcc, etc. have been ported, and for which a Debian port exists, can run Debian. Please refer to the Ports pages at http://www.debian.org/ports/amd64/ for more details on 64-bit PC architecture systems which have been tested with Debian GNU/Linux.
Tässä luvussa ei kerrota kaikkia laitealustan 64-bit PC tuettuja laitteistokokoonpanoja, vaan kerrotaan yleisempää tietoa ja annetaan viitteet joista lisätietoa löytyy.
Debianin GNU/Linux versio 6.0 tukee yhtätoista suoritinperhettä ja kunkin suoritinperheen useaa ”suoritinmallia”.
Suoritinperhe | Nimi Debianissa | Suoritinarkkitehtuuri | Malli |
---|---|---|---|
Intel x86-koneet | i386 | ||
AMD64 & Intel EM64T | amd64 | ||
ARM | armel | Intel IOP32x | iop32x |
Intel IXP4xx | ixp4xx | ||
Marvell Kirkwood | kirkwood | ||
Marvell Orion | orion5x | ||
Versatile | versatile | ||
HP PA-RISC | hppa | PA-RISC 1.1 | 32 |
PA-RISC 2.0 | 64 | ||
Intel IA-64 | ia64 | ||
MIPS (big endian) | mips | SGI IP22 (Indy/Indigo 2) | r4k-ip22 |
SGI IP32 (O2) | r5k-ip32 | ||
MIPS Malta (32 bit) | 4kc-malta | ||
MIPS Malta (64 bit) | 5kc-malta | ||
MIPS (little endian) | mipsel | Cobalt | cobalt |
MIPS Malta (32 bit) | 4kc-malta | ||
MIPS Malta (64 bit) | 5kc-malta | ||
IBM/Motorola PowerPC | powerpc | PowerMac | pmac |
PReP | prep | ||
Sun SPARC | sparc | sun4u | sparc64 |
sun4v | |||
IBM S/390 | s390 | IPL VM-lukijalta ja DASD:ltä | generic |
IPL nauhalta | tape |
Debian GNU/kFreeBSD 6.0 supports two architectures.
Suoritinperhe | Nimi Debianissa |
---|---|
Intel x86-koneet | kfreebsd-i386 |
AMD64 & Intel EM64T | kfreebsd-amd64 |
This document covers installation for the 64-bit PC architecture using the Linux kernel. If you are looking for information on any of the other Debian-supported architectures take a look at the Debian-Ports pages.
Kaikki tiedot tuetuista oheislaitteista löytyvät ohjeesta Linux Hardware Compatibility HOWTO. Tässä luvussa kerrotaan vain perusteet.
Myös sylimikroja tuetaan ja nykyään useimmat sylimikrot toimivat suoraan. Jos sylimikrossa on erikoisrakenteisia tai ei-avoimia komponentteja ei kaikki toiminnallisuus ehkä ole tuettu. Oman sylimikron toimivuuden GNU/Linuxin kanssa voi tarkistaa Linux Laptop -sivuilta.
Monen suorittimen tuki — kutsutaan myös nimellä ”symmetric multiprocessing” eli SMP — on saatavilla tälle arkkitehtuurille. Debianin julkaisun 6.0 vakioytimeen on käännetty mukaan SMP-alternatives -tuki. Ydin tunnistaa suorittimien (tai suoritinytimien) määrän ja ottaa automaattisesti SMP:n pois käytöstä yhden suorittimen järjestelmissä.
You should be using a VGA-compatible display interface for the console terminal. Nearly every modern display card is compatible with VGA. Ancient standards such CGA, MDA, or HGA should also work, assuming you do not require X11 support. Note that X11 is not used during the installation process described in this document unless the graphical installer was explicitly selected.
Debianin tuki graafisille käyttöliittymille määräytyy pohjana olevan X.Org:n X11-järjestelmän tuesta. Useimmat AGP-, PCI-, PCIe- ja PCI-X-näytönohjaimet toimivat X.Org:lla. Yksityiskohtainen tieto tuetuista grafiikkaväylistä, näytönohjaimista, näytöistä ja osoitinlaitteista löytyy osoitteesta http://xorg.freedesktop.org/. Debianin versiossa 6.0 on X.Org versio 7.5.
Melkein kaikilla Linux-ytimen tukemilla verkkokortteilla (NIC) pitäisi olla tuki myös käynnistyslevyillä. Laiteajuri saattaa olla moduuli, joka tavallisesti ladataan automaattisesti. Joukkoon kuuluvat useimmat PCI- ja PCMCIA-kortit.
ISDN on tuettu, mutta ei asennuksen aikana.
Langattomat verkotkin ovat yleensä tuettuja ja kasvava joukko langattomia sovittimia on tuettu virallisessa Linux-ytimessä, vaikkakin monet niistä vaativat laiteohjelmiston lataamisen. Asennin kehoittaa lataamaan laiteohjelmiston jos laiteohjelmisto tarvitaan. Katso kohdasta Kohta 6.4, ”Puuttuvan laitetiedoston lataaminen” tarkempaa tietoja laiteohjelmiston lataamisesta asennuksen aikana.
Langattomat sovittimet joita virallinen Linux-ydin ei tue voidaan yleensä saada toimimaan Debian GNU/Linuxissa, mutta ne eivät ole tuettuja asennuksen aikana.
Asennuksen aikana on langattomien yhteyksien salauksista tuettu vain WEP. Jos tukiasemassa on käytössä vahvempi salaus, ei tukiasemaa voi käyttää asennuksen aikana.
Jos langattoman kanssa on vaikeuksia eikä asennuksen aikana ole käytettävissä toista verkkosovitinta, on Debian GNU/Linux -jakelun asentaminen silti mahdollista käyttämällä täysiä CD-ROM- tai DVD-otoksia. Valitse vaihtoehto olla tekemättä verkon asetuksia ja asenna käyttämällä vain CD:llä/DVD:llä olevia asennuspaketteja. Tarvittava ajuri ja laiteohjelmisto voidaan asentaa kun asennus on päättynyt (uudelleenkäynnistyksen jälkeen) ja verkon asetukset voidaan tehdä itse.
Joissakin tapauksissa tarvittavaa ajuria ei ole saatavilla Debian-pakettina. Tällöin on etsittävä lähdekoodia Internetistä ja käännettävä ajuri itse. Se miten tämä tehdään ei kuulu tämän ohjeen piiriin. Jos ei mitään Linux-ajuria ole saatavilla, viimeisin konsti on käyttää pakettia ndiswrapper
, jonka avulla voidaan käyttä Windows-ajuria.
Pistekirjoitusnäyttöjen tuki määräytyy brltty
:ssä olevasta tuesta. Useimmat näytöt toimivat brltty
:n kanssa, liitäntänä voi olla sarjaportti, USB tai bluetooth. Tarkempaa tietoa tuetuista pistekirjoitusnäytöistä löytyy brltty
:n webbisivulta. Debian GNU/Linux versiossa 6.0 tulee mukana brltty
:n versio 4.2.
Puhesyntetisaattorilaitteiden tuki määräytyy speakup
:issa olevasta tuesta. speakup
tukee vain lisälaitekortteja ja sarjaporttiin kytkettyja ulkoisia laitteita (mikään USB-sovitin tai sarjaportista USB-portin tekevä sovitin ei ole tuettu). Tarkempaa tietoa tuetuista puhesyntetisaattorilaitteista löytyy speakup
:in webbisivulta website. Debian GNU/Linux version 6.0 mukana tulee speakup
versio 3.1.5.
Linux tukee suurta valikoimaa laitteita kuten hiiret, tulostimet, skannerit, PCMCIA- ja USB-laitteet. Useimpia näistä laitteista ei kuitenkaan tarvita järjestelmää asennettaessa.
USB-laitteet toimivat yleisesti ottaen hienosti, vain jotkin USB-näppäimistöt saattavat vaatia lisäasetuksia (katso Kohta 3.6.4, ”Varottavia laitetason ilmiöitä”).
Todetaan taas, että Linux Hardware Compatibility HOWTO kertoo onko jokin nimenomainen laite tuettu Linuxissa.